Meillä lapset ovat ilmeisen hyviä nukkujia, koska kaikki kolme ovat olleet noin kolmen kuukauden ikäisiä, kun ovat ruvenneet nukkumaan yönsä ihan kokonaan ilman mitään yösyöttöjä. Meitä on kyllä myös siunattu lapsilla, joilla ei ole ollut mitään allergioita, koliikkia tai pienintäkään vatsavaivaa, joten lähtökohdat ovat olleet hyviä.Ihan sattumaa tämä ei kuitenkaan taida olla, koska kyllä meidän jotain oikeinkin täytyy tehdä, koska lapsukaiset järjestään nukkuvat yönsä kokonaan ilman mitään ylimääräisiä heräilyjä.
Vauvojen suhteen meillä on muutama perusjuttu, millä saadaan yöt nukuttua. Olen huomannut, että vauvat nukkuvat sikeästi, kun kaksi asiaa toteutuu. Vatsa on täynnä maitoa JA vaippa on kuiva.
Monet nukkuvat vauvojensa kanssa samassa sängyssä, syöttävät sängyssä pitkin yötä aina kun vauva sitä haluaa ja eivät varsinkaan vaihda vaippoja yöllä. Onnea vaan heille, joille tämä on toimiva systeemi, mutta meillä se ei vaan onnistu.
Monesti kuulee ohjeita siitä, että vauvan vaippaa ei kannata yöllä vaihtaa, ettei vauva turhia virkisty. Meidän kokemuksen mukaan vauvat eivät nuku rauhallisesti, jos vaippa on märkänä. Eli vaikka kuinka vauvaa syöttäisit, niin vauva ei rauhoitu ennen kuin vaippa on vaihdettu kuivaan. Tämä pätee kestovaippojen lisäksi myös kertakäyttöisiin, joita käytettiin esikoisen kohdalla jonkun aikaa.
Kun meillä vastasyntyneet ovat yöllä heräilleet ja ilmoittaneet ruokinnan tarpeesta, on tehty seuraavat asiat: aivan ensiksi vauvan vaippa on vaihdettu. Vauva kyllä tästä virkistyy, mutta niin minä haluankin, koska virkeä vauva syö tehokkaammin vatsansa täyteen. Jos puoliuniselle vauvalle työntää tissiä suuhun, niin vauva kyllä rauhoittuu ja nukahtaakin aika nopeasti, mutta ei syö kunnolla, koska uni tulee jo ennen sitä. Tästä seuraa, että kohta on taas nälkä ja äiti ei ainakaan nuku tässä vaiheessa yhtään.
Meillä myös vauvat ovat aina nukkuneet omassa pinnasängyssään. Minä en osaa nukkua, jos kainalossa tuhisee pienempi tai isompikin tapaus. Ei vaan onnistu. Toiseksi minä en myöskään osaa syöttää makuultaan, vaan se on äärimmäisen epämukava asento. Eli meillä myös yösyötöt hoidetaan aina sohvan nurkassa istuen. Yleensä yöt meni niin, että vauva nukahti illalla siinä 22-23 aikoihin, nukkui jonnekkin aamukolmeen, jolloin vaihdettiin vaippa ja imetin vauvaa, kunnes vauva nukahti. Hereillä tarvitsi olla noin puolesta tunnista tuntiin. Tämän jälkeen sitten mentiin nukkumaan ja nukuttiin aamuun asti. Eli minä sain yössä nukuttua kahdet unipätkät, keskimäärin 3-5 tuntia kerrallaan. Tämä oli kaikkinensa miljoona kertaa parempi järjestely, kuin se että olisin nukkunut koiranunta vauva kainalossa ja herännyt jokaiseen vauvan liikkeeseen.
Uskoisin myös, että kun vauva nukkuu omassa sängyssään (vanhempien huoneessa kylläkin), niin hän ei haista äidin maitoa niin tehokkaasti kuin vieressä nukkuessa haistaisi. Tällöin myös nälkä ei pääse niin usein häiritsemään nukkumista.
Isommat lapset nukkuvat meillä sikeästi illasta aamuun ja hyvin harvoin heräilevät öisin mitenkään ylimääräisesti. Varsinkin vanhin 7-vuotias on jo monta vuotta ollut todella luotettava nukkuja ja jos hän yöaikaan tulee herättämään, niin takuuvarmasti tietää, että nyt on jokin paikka kipeenä. 4-vuotias heräilee silloin tällöin, mutta hänen kanssaan noudatetaan seuraavaa systeemiä: lapsi herää, tulee valittamaan pahoja unia/pissahätää/tylsistymistä tms. Oli syy mikä tahansa (paitsi jos on kipeenä), viedään lapsi vessaan pissaamaan (koska tämmöinen arkinen asia usein herättää itkevää tai rauhatonta lasta sen verran, että hän rauhoittuu), juodaan lasista vähän vettä, pidetään vähän aikaa sylissä ja rauhoitellaan ja sitten viedään takaisin omaan petiin nukkumaan. Usein tähän kaikkeen menee 5-10 minuuttia, kunnes lapsi on takaisin omassa sängyssä ja sikeässä unessa ja äiti myös. Yöaikaan heräilystä ei siis tehdä mitään ihmeellistä numeroa ja varsinkaan ei keskustella juuri mitään, vaan aika rutiinilla käydään vessassa ja juodaan vettä ja takaisin sänkyyn. Tällä systeemillä meillä lapset nukkuvat yönsä omassa sängyssä, eivätkä hiippaile aamuyön tunteina vanhempien sänkyyn.
tiistai 17. joulukuuta 2013
maanantai 9. joulukuuta 2013
Tuliset jauhelihamuffinit
Näistä tuli tosi hyviä ja ruokaisia muffineita. Oli myös helppoja tehdä, joten varmasti tulee myös toiste väsättyä. Ohje oli kotikokki.netistä. Kotoa ei löytynyt punaista chilirouhetta, joten laitoin sen tilalla yhden pussin tacomausteseosta. Hyvin toimi niinkin.
400 g jauhelihaa
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
4 ½ dl vehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 tl punaista chilirouhetta
150 g juustoraastetta
3 rkl persiljaa
2 kananmunaa
3 dl maitoa
3/4 dl oliiviöljyä
16 kpl
Kuumenna uuni 175 asteeseen. Ruskista jauheliha öljyssä paistinpannulla.
Mausta suolalla ja anna jäähtyä. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe,
suola ja chilirouhe. Lisää juustoraaste. Hienonna joukkoon persilja.
Sekoita toisessa kulhossa munat, maito ja öljy. Lisää kuiviin aineisiin
ja sekoita kevyesti. Kääntele joukkoon jauheliha. Voitele muffinivuoat
ja täytä ne taikinalla. Paista uunin keskitasolla n. 25 min, kunnes ovat
saaneet vähän väriä.
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Katkarapukasviswokki
Maku-lehden ohjeen mukaan tehty wokki oli ihan jees. Ei nyt ehkä ihan suosikiksi noussut, mutta ainakin isäntä söi hyvällä ruokahalulla. Chilikastike tässä oli todella hyvä lisä.
Huuhtele ja kuori porkkanat ja kesäkurpitsa. Raasta ne monitoimikoneen raastinterällä karkeaksi raasteeksi.
Kuori ja silppua sipuli. Kuullota se pannussa öljyssä pehmeäksi. Lisää pannuun porkkana- ja kesäkurpitsaraaste sekä curry. Paista hetki melko kovalla lämmöllä, kunnes raasteseos pehmenee ja saa hieman väriä.
Lisää katkaravut ja pavut. Kypsennä keskilämmöllä, kunnes pavut ja ravut pehmenevät.
Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta nuudelit ja lisää ne pannuun. Mausta katkarapu-kasvisvokki soijalla, limetinmehulla, sokerilla ja silputulla korianterilla.
Tarjoa katkarapu-kasviswokki makean chilikastikkeen kanssa.
4 annosta
500 g porkkanaa | |||
500 g kesäkurpitsaa | |||
1 kpl sipulia | |||
2 rkl rypsiöljyä | |||
1 tl currya | |||
180 g katkarapuja (pakaste) | |||
200 g vihreitä papuja (pakaste) | |||
250 g munanuudeleita | |||
2 rkl soijakastiketta | |||
2 rkl limettimehua | |||
1 tl ruokosokeria | |||
2 dl tuoretta korianteria |
Huuhtele ja kuori porkkanat ja kesäkurpitsa. Raasta ne monitoimikoneen raastinterällä karkeaksi raasteeksi.
Kuori ja silppua sipuli. Kuullota se pannussa öljyssä pehmeäksi. Lisää pannuun porkkana- ja kesäkurpitsaraaste sekä curry. Paista hetki melko kovalla lämmöllä, kunnes raasteseos pehmenee ja saa hieman väriä.
Lisää katkaravut ja pavut. Kypsennä keskilämmöllä, kunnes pavut ja ravut pehmenevät.
Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta nuudelit ja lisää ne pannuun. Mausta katkarapu-kasvisvokki soijalla, limetinmehulla, sokerilla ja silputulla korianterilla.
Tarjoa katkarapu-kasviswokki makean chilikastikkeen kanssa.
tiistai 26. marraskuuta 2013
Paahdetut kasvikset ja minttujogurttikastike
Kokeilin ekaa kertaa bulguria ja se oli ihan jees. Minttukastike ja paahdetut kasvikset oli myös tosi maittavia, joten kaiken kaikkiaan hyvä ruoka. Ohje Maku-lehdestä.
Huuhtele ja viipaloi munakoiso. Huuhtele, kuori ja lohko porkkanat ja palsternakat.
Levitä kasvikset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Valuta niille öljy ja mausta suolalla, juustokuminalla ja korianterilla.
Paahda kasvikset kypsiksi 225-asteisen uunin keskitasolla 25–30 minuuttia. Mausta sitruunamehulla.
Bulguria varten kiehauta kattilassa vesi ja mausta se suolalla ja kurkumalla. Lisää bulgursuurimot. Keitä kypsäksi keskilämmöllä ja kannen alla, noin 10 minuuttia.
Valuta bulgur ja siirrä se tarjoiluvadille. Lisää päälle paahdetut kasvikset.
Sekoita jogurttiin sokeri, minttu ja suola. Tarjoa minttu-jogurttikastike bulgurin ja paahdettujen kasvisten kanssa.
4 annosta
1 kpl munakoisoa |
3 kpl porkkanaa |
2 kpl palsternakkaa |
1/2 dl oliiviöljyä |
1 tl suolaa |
1/2 tl juustokuminaa |
1/2 tl korianterinsiemeniä (jauhettuna) |
2 rkl sitruunamehua |
Bulgur |
8 dl vettä |
1 tl suolaa |
1/2 tl kurkumaa (tai currya) |
4 dl bulguria |
Lisäksi |
400 g turkkilaista jogurttia (tai kreikkalaista) |
1 tl sokeria |
1 tl minttua |
1/2 tl suolaa |
Huuhtele ja viipaloi munakoiso. Huuhtele, kuori ja lohko porkkanat ja palsternakat.
Levitä kasvikset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Valuta niille öljy ja mausta suolalla, juustokuminalla ja korianterilla.
Paahda kasvikset kypsiksi 225-asteisen uunin keskitasolla 25–30 minuuttia. Mausta sitruunamehulla.
Bulguria varten kiehauta kattilassa vesi ja mausta se suolalla ja kurkumalla. Lisää bulgursuurimot. Keitä kypsäksi keskilämmöllä ja kannen alla, noin 10 minuuttia.
Valuta bulgur ja siirrä se tarjoiluvadille. Lisää päälle paahdetut kasvikset.
Sekoita jogurttiin sokeri, minttu ja suola. Tarjoa minttu-jogurttikastike bulgurin ja paahdettujen kasvisten kanssa.
torstai 21. marraskuuta 2013
Broileriburritot
Tämä pieni mittarimato (näyttääkin ihan siltä!) on broilerilla ja maissilla täytetty burrito! Oli ihan sikahyvää ja kivaa vaihtelua ainaisten jauhelihatäytteiden sijaan. Ohje on Maku-lehdestä ja tätä kyllä tulee tehtyä toistekkin!
Ota broileri huoneenlämpöön puoli tuntia ennen paistamista. Ruskista se öljyssä pannussa.
Huuhtele ja halkaise paprika, poista siitä siemenet. Silppua paprika ja lisää se pannuun. Paista hetki, kunnes paprika pehmenee ja saa väriä. Lisää valutettu maissi. Mausta broileriseos oreganolla, suolalla ja mustapippurilla.
Ota yksi tortilla kerrallaan leikkuulaudalle. Levitä tortillalle valmista tomaattisalsaa ja broileriseosta. Kääri tortilla rullalle ja nosta se voideltuun uunivuokaan. Jatka näin.
Ripottele päälle juustoraaste. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes juusto sulaa ja saa kauniin värin.
Murenna broileriburritojen päälle maissilastuja.
Tarjoa broileriburritot ranskakerman ja runsaan vihersalaatin kanssa.
4 annosta
400 g maustamattomia broilerinsuikaleita |
1 rkl rypsiöljyä |
1 kpl punaista paprikaa |
285 g maissia (säilyke) |
1 tl oreganoa |
1/2 tl suolaa |
1/4 tl mustapippuria |
Lisäksi |
8 kpl vehnätortillaa |
340 g tomaattisalsaa |
100 g juustoa (raastettuna) |
200 g ranskankermaa (rasvaa 15-18 %) |
50 g maissilastuja (murennettuna) |
Ota broileri huoneenlämpöön puoli tuntia ennen paistamista. Ruskista se öljyssä pannussa.
Huuhtele ja halkaise paprika, poista siitä siemenet. Silppua paprika ja lisää se pannuun. Paista hetki, kunnes paprika pehmenee ja saa väriä. Lisää valutettu maissi. Mausta broileriseos oreganolla, suolalla ja mustapippurilla.
Ota yksi tortilla kerrallaan leikkuulaudalle. Levitä tortillalle valmista tomaattisalsaa ja broileriseosta. Kääri tortilla rullalle ja nosta se voideltuun uunivuokaan. Jatka näin.
Ripottele päälle juustoraaste. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes juusto sulaa ja saa kauniin värin.
Murenna broileriburritojen päälle maissilastuja.
Tarjoa broileriburritot ranskakerman ja runsaan vihersalaatin kanssa.
maanantai 18. marraskuuta 2013
Chocolate chip cookies - suklaahippupikkuleivät
Tein tuossa Maku-lehden ohjeen mukaan suklaakeksejä. No "yllättäen" niistä tuli tosi hyviä!
60 kpl
4 1/3 dl vehnäjauhoja |
1 tl ruokasoodaa |
1/2 tl suolaa |
225 g voita |
1 dl sokeria |
1 dl fariinisokeria |
2 tl vaniljasokeria |
2 kpl munaa |
450 g suklaata (hippuja, esim Hershey´s) |
Chocolate Chip Cookies eli amerikkalaiset suklaacookiet valmistetaan näin:
Sekoita keskenään jauhot, sooda ja suola.
Vatkaa voi ja sokerit isossa kulhossa vaahdoksi.
Vatkaa sekaan munat. Kääntele joukkoon jauhoseos. Sekoita mukaan suklaahiput.
Ota lusikalla taikinasta nokareita leivinpaperin päälle pellille. Pyörittele ja litistä pikkuleiviksi.
Paista 200-asteisessa uunissa 8–10 minuuttia, kunnes suklaacookiet ovat kauniin ruskeita.
Anna suklaacookieiden jäähtyä hetken ja siirrä ritilälle.
Sekoita keskenään jauhot, sooda ja suola.
Vatkaa voi ja sokerit isossa kulhossa vaahdoksi.
Vatkaa sekaan munat. Kääntele joukkoon jauhoseos. Sekoita mukaan suklaahiput.
Ota lusikalla taikinasta nokareita leivinpaperin päälle pellille. Pyörittele ja litistä pikkuleiviksi.
Paista 200-asteisessa uunissa 8–10 minuuttia, kunnes suklaacookiet ovat kauniin ruskeita.
Anna suklaacookieiden jäähtyä hetken ja siirrä ritilälle.
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Uunilohi ja lisukkeet
Tässä on meidän tavallisista tavallisin kalaruoka, mitä tulee tehtyä melkein joka viikko. On kuitenkin tosi hyvää! Eli laitetaan lohenpala uuniin, päälle esim. tillin makuista tuorejuustoa yksi purkki. Paistetaan kunnes kala kypsä. Tarjotaan lisänä riisiä, sekä fetasalaattia. Tulee nopeasti ja maistuu perheessä lähes kaikille. (yksi lapsista kyllä aina yrittää piilottaa ne kalanpalat riisin sekaan ja kirkkain silmin vakuuttaa, että juu kaikki kalat on syöty!)
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Kuinka saada lapsi syömään ruokaa?
Lähes jokainen vanhempi repii hiuksia päästään jossakin vaiheessa siitä, kun LAPSI EI SYÖ!! Lapset ovat tietysti luonnostaan epäluuloisia kaikkia uusia makuja kohtaan, toiset enemmän toiset vähemmän. Se on kyllä tosi palkitsevaa kokkailla mielestään hyvää ja terveellistä kotiruokaa ja kun lautasen antaa lapsen eteen, niin palkinnoksi saat yök, kamalaa, en syö tms. Meillä esikoinen on nirsoista nirsoin lapsi, jolle kaikki uudet ruoat vaativat kymmenien kertojen totuttelun ja sittenkään se ei välttämättä uppoa. Keskimmäinenkin nirsoilee joistakin ruokalajeista, mutta keskimäärin kuitenkin syö aika reippaasti. Nuorimmaisella ei ole kiinteitä vielä aloitettukaan, mutta odotan todella "innolla" mihin luokkaan hän sijoittuu. Noin seitsemän vuoden ruokataistelujen jälkeen ollaan kuitenkin ehkä jotakin opittukin ja esikoinen saatu pidettyä myös terveenä ja hengissä.Oon luonut muutaman perussäännön, joiden mukaan koitetaan hoitaa ruokailut kunnialla loppuun (suuremmalla tai pienemmällä menestyksellä).
- Ruokavaihtoehtona on se mitä eteen annetaan. Aikuiset päättävät mitä syödään ja lapsilta ei juuri mielipiteitä kysellä. Näin siis periaatteessa. Keskustelen kuitenkin usein lasten kanssa siitä, mistä ruokalajeista tykkäävät ja mikä voisi olla lempiruokaa. Ei kannata kysellä mistä ruoasta ei tykkää, koska se lista on pitkä kuin nälkävuosi. Eli koitan suunnata lasten ajatukset miettimään aktiivisesti, mikä ruoka on hyvää ja "unohtamaan" ne mielestään pahat ruoat. Varsinkin kun lapset laittavat sinne pahojen ruokien listalle tasan sellaiset ruoat, mitä eivät ole ikinä maistaneetkaan...
- Ole kuitenkin tarvittaessa joustava. Ei kannata pomottaa, että sinähän syöt tämän ruoan ja sillä sipuli. Sanon (kokemuksesta), että ei tasan tule onnistumaan. Kuuntele lasta ja jos hän ei oikeasti jostakin tykkää (meillä esim. hernekeitto on kamalista kamalin ruoka), niin riittää että lapsi maistaa!
- "Syö viisi lusikallista". Tämä on meillä jatkuvasti hoettu lause. Eli kun lapsi sanoo: minä en tykkää, yök! Äiti sanoo: syöt viisi lusikallista. Todella usein käy niin, että kun lapsen suureelliseen julistukseen kamalasta ruoasta ei kiinnitä huomiota, vaan ihan tyynesti ja ohimennen ilmoittaa että syöt viisi lusikallista (ja sitten jatkat oman ruokasi syömistä kaikessa rauhassa ja et kiinnitä sen suurempaa huomiota kiukuttelijaan), niin lapsi aloittaa syömään viisi lusikallista ja sitten vahingossa syökin koko lautasen tyhjäksi. Jos ruoka ei ala uppoamaan, niin toisena vaihtoehtona sitten lasken yhdessä lapsen kanssa ne viisi lusikallista ja sitten lapsi saa vaikka leipää lisäksi.
- Älä tee asiasta numeroa. Oltiin kerran kylpylälomalla, jossa seurattiin kun erään perheen nuorin tyttö ei halunnut syödä seisovasta pöydästä ikinä yhtään mitään. Vanhemmat ehdottelivat kaikkea mahdollista ja kauhean stressaantuneena yrittivät saada pikkuprinsessan syömään edes jotakin. Mun niiiin teki mieli sanoa heille, että ANTAKAA OLLA!! Siinäkin perheessä muut lapset söivät aivan hyvin, mutta heihin ei kiinnitetty mitään huomiota kun pieni kiukuttelija varasti shown. Kuulemma hotellihuoneessa neiti sitten vaan söi suolakeksejä, kun mikään muu ei kelvannut. Siis minkä ihmeen takia nämä vanhemmat vaan eivät laittaneet tyttärensä lautaselle erinnäisä ruokia, ilmoittaneet, että siinä on ruoka, syö mitä syöt ja sen jälkeen nauttineet rauhassa omasta ateriastaan ja keskustelleet muiden lastensa kanssa mukavista asioista.
- Ruoka-aikojen välillä ei syödä. Meillä hoetaan myös jatkuvasti, että seuraava ruoka on sitten parin tunnin päästä, että nyt syöt mitä syöt ja sitten on turha valittaa jos on nälkä. Eli jos ruoka ei kelpaa, niin sitten on ilman. Puolen tunnin päästä on turha mitään voileipää ruveta kinuamaan. Hieman eri asia on jos vaikka päivällinen vähän venyy ja lapsilla rupeaa olemaan nälkä, niin silloin voin antaa heille vaikka porkkanaa pureskeltavaksi.
- Karkkipäivä on kerran viikossa. Nirsotkin lapset syövät miellään herkkuja, mutta koittakaa rajoittaa niiden saanti yhteen päivään viikossa. Älä myöskään palkitse herkuilla.
- Ota lapsi mukaan ruoan valmistamiseen. Tämä on toimiva keino. Jos lapsi on saanut itse pilkkoa vihannekset, niin hän suuremmalla todennäköisyydellä myös niitä maistaa.
- Kata pöytä kauniisti ja rauhoittukaa yhdessä syömään. Jos ei kukaan muu arvosta äidin kattauksia, niin ainakin äidillä hermo lepää kun ei tarvitse syödä lehtipinojen keskellä.
- Älä leimaa lasta. Älä sano muille (varsinkaan lapsen kuullen), että tämä meidän Petteri on kauhean nirso syömään ja juuri mikään ruoka ei hänelle kelpaa. Varmasti lapsesta tulee nirso, jos sitä hänelle jatkuvasti toitotetaan.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Ota myös taapero hommiin mukaan
Aikaisemmin kirjoittelin juttua 4-vuotiaan sekä 7-vuotiaan kotitöistä. Myös 1-3 vuotiaat ovat oivia apulaisia kotihommissa ja tässä vähän listaa heille sopivista töistä. Jos innokkuudella mitataan, niin taaperot ovat huippuluokkaa kotitöiden tekemisessä. Luonnollisesti tämän ikäisiltä on turha odottaa itsenäistä työskentelyä. Usein kuitenkin stressaantunut äiti yrittää saada edes joitakin hommia tehdyksi, kun samalla pitäisi vahtia taaperoa joka mennä viipottaa pitkin taloa ja levittää tavaraa sitä mukaan kun sitä saa laitettua paikalleen. Huomattavasti helpompaa on siis ottaa taapero mukaan töitä tekemään. Hommat sujuvat oikein mukavasti kun muistaa samalla kehua kuinka loistavia äidin/isän pikku apulaisia he ovatkaan. Listaan kuuluu myös asioita, joita he voivat itsensä hyväksi, sen sijaan että äiti tekee kaiken heidän puolestaan.
- Lelujen kerääminen lattialta. Pieni ämpäri käteen ja menoksi vain. Meillä on toiminut todella hyvin niin, että lapset keräävät pienet lelut ämpäreihin, jotka he sitten kiikuttavan äidin luo ja äiti hoitaa lelujen lajittelun oikeille paikoilleen.
- Pölyjen pyyhkiminen. Oma rätti käteen ja ohjeista pyyhkimään esim. omia leluja tms. Tämä saa lapset tuntemaan itsensä erityisen isoiksi ja tärkeiksi kun on oikein oma rätti kädessä.
- Kasvien kastelu. Vahdi itse vieressä, mutta hoituu kyllä varmasti hyvin.
- Lehtien haravointi ja lumityöt. Anna harava tai lapio käteen ja päästä taapero vapaaksi. Lopputulos ei todellakaan ole tässä tärkeä asia.
- Pyykkäyshommat. Taapero on ihan pätevä antamaan vaatteita ripustettavaksi ja laittamaan pieniä sukkia itse kuivumaan.
- Käpyjen kerääminen. Toimii yhtä hyvin kuin pienten lelujen kerääminen lattialta.
- Pukeutuminen itse. Monesti taaperot haluavat itse pukeutua. Anna heille siihen mahdollisuus. Meillä lähdöt onnistuvat hyvin niin, kun se perheen hitain pukeutuja laitetaan ensin hommiin ja sillä välin äiti ehtii tehdä tuhat ja yksi muuta asiaa ja taapero saa rauhassa toteuttaa itseään vaatteiden pukemisessa. Muista kehua lopputulosta ja korjaa ohimennen vaatteet kunnolla päälle. Älä siis tee numeroa siitä, että korjataan nämä vaatteet nyt kunnolla päälle, vaan kehu taaperon pukeutumistaitoja samalla kun laitat vaatteet kunnolla päälle. Taaperon huomio kiinnittyy siis vanhemman kehuihin, eikä siihen että hänen itse päälle laittamiaan vaatteita korjataan jotenkin toisin päin.
- Hampaiden pesu. Todella jännittävää lapsista. Aikuinen pesee kuitenkin lopuksi vielä kaikki hampaat.
perjantai 1. marraskuuta 2013
Stressitön tapa päästä vaipoista eroon
Meidän perheessä on harrastettu ehkä hieman normaalista poikkeavaa tapaa opettaa lapsi käymään vessassa. Ensinnäkään en usko, että lasta voi juurikaan "opettaa" kuivaksi. Aasin voi kyllä tuoda lähteen luo, mutta ei opettaa juomaan.Seuraavassa hieman kuvausta meidän systeemistä.
- Potta tutuksi heti vauvasta saakka. Eli heti kun vauva oppii istumaan siinä noin puolen vuoden jälkeen, laitetaan beibi myös potalle. Aina kun vaihdetaan vaippa, istutaan myös potalla ainakin jokusen minuutin. Meidän kokemuksella vauvalla on niin mukavaa olla ilman vaippaa, että pissaa jo pelkästään siitä ilosta. Jos ja kun pottaan jotakin vahingossa tulee, kehutaan ja riemuitaan todella suureellisesti. Jos mitään ei tule, niin ei tehdä asiasta numeroa. Tarkoitus ei todellakaan tässä vaiheessa ole opettaa lasta kuivaksi, vaan tehdä potalla istuminen tutuksi. Eli aina vaipanvaihdon yhteydessä myös potalle. Tämä on vaihe, joka kestää keskimäärin muutaman vuoden, ennen kuin lapsi oikeasti oppii kuivaksi. Itse olen kokenut suurena hyötynä sen, että melkein aina sinne pottaan tulee joku pikkuliri kuitenkin ja se on aina sitten seuraavasta vaipasta pois. Eli vähemmän vaipanvaihtoja! Esikoinen oppi kakkaamaan potalle jo vuoden ikäisenä ja se oli kyllä todella kätevää. (Keskimmäinen kyllä otti vahingon takaisin ja suostui kakkaamaan potalle vasta kolmen vuoden ikäisenä)
- Kun se kuivaksi opettelun aika sitten oikeasti tulee vastaan, niin potta on siinä vaiheessa jo lapselle vanha tuttu kaveri. Ei mikään uusi ihmetys, josta ei edes ymmärrä mitä sillä tehdään. Meillä vaipoista on päästy eroon sillä tavalla, että yllä kuvattua systeemiä jatketaan järjestelmällisesti niin kauan, kunnes vaipat alkavat olla kuivia. Esikoiselta sai ottaa vaipat pois kahden ja puolen vuoden ikäisenä ja keskimmäiseltä 3-vuotiaana. Yövaipat sai molemmilta ottaa samalla kertaa pois, koska aamulla aina ensimmäiseksi mentiin potalle ja sinnehän ne yöpissat sitten tulivat lähes aina. Meillä on numero kolmas parhaassa vaippaiässä ja hänellä kyllä harjoitetaan tätä samaa systeemiä ehdottomasti.
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Näin pääset vessaan ja suihkuun
Jossakin blogissa äidit valittivat sitä, että kun edes joskus pääsisi vessaan rauhassa. Mikä siinä nyt on muka niin vaikeaa? Minulla on 7-vuotta äitiuraa takana ja koko sen ajan olen saanut ihan rauhassa käydä vessassa. Sen kun menet vessaan, suljet oven perässäsi ja laitat sen lukkoon! TADAA! Olet yksin!
Riippuen kotona olevien lasten iästä, valitse lisäksi yksi tai useampi seuraavista kohdista:
- Vauva. Laita vauva vaunuihin, pinnasänkyyn tms. Mene vessaan. Jos olet nopea, vauva ei yleensä edes ehdi huomata että äiti jossakin kävikään. Jos vauva itkee, mene silti. Jopa pienten vauvojen äitien on pakko käydä joskus vessassa. Suuri hätä kannataa yleensä ajoittaa vauvan unien aikaan tai siihen jos kotona on joku toinen aikuinen pitämässä vauvalle seuraa.
- Taapero. Tämä on se vaikein ikä. Taaperoa ei voi jättää edes minuutiksi yksin vaeltelemaan ympäri taloa. Laita taapero pinnasänkyyn tai matkasänkyyn. Anna seuraksi joku mielenkiintoinen, mutta turvallinen lelu, jolla harvemmin leikitään. Lelut joista tulee ääniä ovat erityisen käteviä, koska taaperon huomio kiinnittyy siihen ja hän ei edes ehdi harkita pinnasängyn reunan yli kiipeämistä. Ei kannata turhia leperrellä, vaan ilmoitat vaan, että äiti menee nyt vessaan ja sitten menet. Jos taapero ilmoittaa sijoituspaikastaan kovaäänisen vastalauseen, menet silti. Ei kenellekkään tule traumoja siitä, että joutuu olemaan pinnasängyssä äidin vessassa käynnin ajan. Myös isommat sisarukset voi rekrytoida pitämään viihdytysshowta sen ajan kun vessassa käyt.
- Isommat lapset. Heitä ei voisi vähempää kiinnostaa oletko vessassa vai missä. Jos meno yltyy liian kovaääniseksi, karjut vessan oven läpi käskyjä, niin kuin kaikki muutkin tekevät.
Suihkussa käynti onkin sitten asia erikseen. Monesti kuulee tarinoita siitä, kuinka pienten lasten äidit ei päiväkausiin ehdi edes suihkussa käydä, saati sitten pukeutua muuhun kuin yöpaitaan. Minä tulen todella pahalle päälle, jos ei saa edes suihkussa käydä ja pukeuta ihmisten ilmoille. On siis koko perheen etu, että äiti saa sen tehdä. Seuraavassa taas muutama kohta, miten sen saan tehtyä.
- Vauva. Pienet vauvat syövät ja nukkuvat miten sattuu. Koita käväistä suihkussa esim. vauvan unien aikana tai kun kotona on joku toinen vanhempi vahtimassa. Jos vauva ei suostu nukkumaan, niin olen todella usein ottanut vauvan sitterissä suihkuun. Suihkutilan pitää tietysti olla tarpeeksi iso, että vauva ei kastu. Sitterin voi sijoittaa myös esim. ovensuuhun, jolloin voit vauvalle huudella rauhoittavasti samalla kun suihkussa käyt.
- Taapero. Jälleen kerran haastava tapaus. Taaperoilla on kuitenkin jo aika säännöllinen päivärytmi, joten helpoimmalla pääset kun menet suihkuun silloin, kun taapero nukkuu. Taaperon voi kyllä ottaa myös jo suihkuun mukaan. Älä pistä häntä ammeeseen (jossa on vettä), koska et voi häntä joka sekunti vahtia shamppoot hiuksissa. Mutta esim. tyhjä amme ja sinne muutamat kylpylelut, niin taapero varmasti viihtyy sen ajan, että ehdit suihkussa käydä.
- Isommat lapset. Näihin pätee samat jutut kuin vessassa käynnin yhteydessä. Helpoimmalla pääset, kun menet silloin kun lapset nukkuvat.
perjantai 25. lokakuuta 2013
Mehevä porkkanakakku
Maku-lehdestä nappasin tämän porkkanakakun ohjeen. Oli tooosi hyvää!!
30 palaa
4 kpl munaa |
3 dl sokeria |
2 dl rypsiöljyä |
5 dl vehnäjauhoja |
1 dl saksanpähkinöitä (rouhittuna) |
1/2 dl kookoshiutaleita |
2 tl kanelia |
2 tl leivinjauhetta |
1 tl ruokasoodaa |
3/4 tl suolaa |
8 dl porkkanaraastetta |
Kuorrutus |
180 g voita |
5 dl tomusokeria |
200 g tuorejuustoa |
1 rkl makusiirappia (vanilja tai vanilja-aromia) |
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon öljy.
Sekoita jauhot, pähkinärouhe, kookoshiutaleet, kaneli, leivinjauhe ja sooda keskenään. Lisää jauhoseos muna-sokerivaahtoon. Sekoita joukkoon porkkanaraaste.
Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (Ø 26 cm, tilavuus vähintään 2 l). Paista 175-asteisessa uunissa 45–60 minuuttia (tarkista kypsyys puutikulla). Jäähdytä kakku ja anna sen mehevöityä jääkaapissa seuraavaan päivään.
Valmista kuorrutus. Vatkaa pehmeä voi ja tomusokeri sähkövatkaimella tasaiseksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja vanilja-aromi. Tarkista maku.
Levitä kuorrutus porkkanakakun pinnalle ja reunoille. Koristele mehevä porkkanakakku pähkinöillä ja kookoshiutaleilla.
Kala-kasviskeitto
Tein Maku-lehden Kala-kasviskeiton tässä eräänä päivänä. En ihan ohjeen mukaan mennyt, mutta sinne päin. Fenkolia ja kesäsipulia ei ollut, joten korvasin ne yhdellä tavallisella sipulilla. Perunaa laitoin myös enemmän kuin ohjeessa oli. Meidän perheen pienimmäinen oli siinä kohtaan vaativalla päällä, joten nakkasin vaan kaikki ainekset samalla kertaa kattilaan ja soppa kiehui valmiiksi sillä aikaa, kun vauva suoritti maitotankkausta. Lopuksi lisäsin vielä ruokakerman. En myöskään soseuttanut yhtään mitään ja ne leipämurusetkin keiton lisänä jäivät tekemättä. :)
Mutta enivei, soppa oli hyvää! Aikuisille maistui oikein loistavasti, keskimmäiselle myöskin, esikoinenkin jopa söi perunat keitosta. Eli tämän saa laittaa meidän perheen ruokalistalle ehdottomasti.
Mutta enivei, soppa oli hyvää! Aikuisille maistui oikein loistavasti, keskimmäiselle myöskin, esikoinenkin jopa söi perunat keitosta. Eli tämän saa laittaa meidän perheen ruokalistalle ehdottomasti.
5 annosta
400 g kirjolohta (tai seitiä) |
1/2 tl suolaa |
3 kpl perunaa |
2 kpl porkkanaa |
1 kpl fenkolia |
2 kpl kesäsipulia (tai purjon valkoinen osa) |
12 dl vettä |
2 kpl kalaliemikuutioita |
150 g pinaattia (pakaste) |
2 dl ruokakermaa |
4 rkl tuoretta tilliä (silputtuna) |
Lisäksi |
3 kpl piimälimppuviipaletta |
20 g voita |
Lisäksi
suolaa, valko- tai mustapippuria
suolaa, valko- tai mustapippuria
Kalakeitto valmistuu joko kirjolohesta tai pakastekalasta.
Nypi kirjolohesta ruodot pois ja mausta kala kevyesti suolalla. Anna
maustua sillä välin, kun teet keiton. Tai ota pakastekala huoneenlämpöön
sulamaan.
Kuori ja paloittele perunat ja porkkanat. Leikkaa fenkolin puumainen ydin pois ja suikaloi fenkoli. Silppua sipuli(t).
Kuumenna kattilassa kalaliemi.
Lisää kasvikset ja keitä hiljalleen, kunnes ne ovat pehmeitä.
Soseuta keitto joko sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa hienonnusterää käyttäen. Kaada keitto takaisin kattilaan, lisää jäinen pinaatti ja kerma. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja mausta suolalla sekä pippurilla.
Leikkaa kala isohkoiksi kuutioiksi ja lisää keittoon. Anna kiehua hiljalleen muutamia minuutteja, kunnes kala on kypsää. Kohmeisen pakastekalan kypsennykseen kuluu hieman pitempi aika kuin tuoreen kalan. Silppua pinnalle tilliä.
Ota kattila pois liedeltä, peitä kannella ja anna kala-kasviskeiton makujen tekeytyä sillä välin, kun paistat lisäkkeen.
Murenna leipä joko veitsellä tai monitoimikoneessa. Sulata rasva paistinpannulla ja paista leipämuruset rapeiksi välillä sekoitellen.
Tarjoa leipämuruset kala-kasviskeiton lisäkkeenä.
Kuumenna kattilassa kalaliemi.
Lisää kasvikset ja keitä hiljalleen, kunnes ne ovat pehmeitä.
Soseuta keitto joko sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa hienonnusterää käyttäen. Kaada keitto takaisin kattilaan, lisää jäinen pinaatti ja kerma. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja mausta suolalla sekä pippurilla.
Leikkaa kala isohkoiksi kuutioiksi ja lisää keittoon. Anna kiehua hiljalleen muutamia minuutteja, kunnes kala on kypsää. Kohmeisen pakastekalan kypsennykseen kuluu hieman pitempi aika kuin tuoreen kalan. Silppua pinnalle tilliä.
Ota kattila pois liedeltä, peitä kannella ja anna kala-kasviskeiton makujen tekeytyä sillä välin, kun paistat lisäkkeen.
Murenna leipä joko veitsellä tai monitoimikoneessa. Sulata rasva paistinpannulla ja paista leipämuruset rapeiksi välillä sekoitellen.
Tarjoa leipämuruset kala-kasviskeiton lisäkkeenä.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Marinoitu papusalaatti
Papuja oon harvemmin kokkaillut, mutta nyt tein rohkeasti tämän marinoidun papusalaatin. Se oli tosi helppo ja nopea tehdä. Lapsiin upposivat lähinnä tomaatit ja rusinat, mutta aikuisille maistui oikein mukavasti. Oli kyllä todella täyttävää! Ohje Maku-lehti 5/2013.
1 prk (285g) säilöttyjä kikherneitä (GoGreen)
1 prk (285g) säilöttyjä kidneypapuja (GoGreen)
Marinadi
3/4 dl oliiviöljyä
½ dl omenaviinietikkaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
½ tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1 dl basilikaa hienonnettuna
Lisäksi
1 rku rooman- tai jääsalaattia
1 rs (250g) kirsikkatomaatteja
1 dl pähkinä-rusina-marjasekoitusta
Huuhtele kikherneet ja pavut kylmällä vedellä siivilässä. Valuta hyvin. Mittaa kattilaan marinadin ainekset basilikaa lukuun ottamatta. Kuumenna lähes kiehuvaksi. Lisää marinadiin pavut ja anna niiden kuumentua hetki. Lisää basilika. Huuhtele salaatti ja tomaatit. Halkaise tomaatit. Revi salaatti vadille tai lautasille. Nosta päälle lämmintä kikherne-papuseosta. Lisää kirsikkatomaatit ja ripottele päälle pähkinä-marjasekoitus. Tarjoa hyvän leivän kera.
Marinoitu papusalaatti
4 annosta, maidoton, munaton, gluteeniton1 prk (285g) säilöttyjä kikherneitä (GoGreen)
1 prk (285g) säilöttyjä kidneypapuja (GoGreen)
Marinadi
3/4 dl oliiviöljyä
½ dl omenaviinietikkaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
½ tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1 dl basilikaa hienonnettuna
Lisäksi
1 rku rooman- tai jääsalaattia
1 rs (250g) kirsikkatomaatteja
1 dl pähkinä-rusina-marjasekoitusta
Huuhtele kikherneet ja pavut kylmällä vedellä siivilässä. Valuta hyvin. Mittaa kattilaan marinadin ainekset basilikaa lukuun ottamatta. Kuumenna lähes kiehuvaksi. Lisää marinadiin pavut ja anna niiden kuumentua hetki. Lisää basilika. Huuhtele salaatti ja tomaatit. Halkaise tomaatit. Revi salaatti vadille tai lautasille. Nosta päälle lämmintä kikherne-papuseosta. Lisää kirsikkatomaatit ja ripottele päälle pähkinä-marjasekoitus. Tarjoa hyvän leivän kera.
lauantai 19. lokakuuta 2013
Kasvis-borssikeitto
Tästä tuli todella hyvää ja maukasta keittoa. Perheen lapsille ei uponnut kyllä yhtään, mutta aikuiset söivät hyvällä ruokahalulla. Ohje Maku 5/2013 lehdestä.
Kasvis-borssikeitto
4 annosta, gluteeniton, munaton500 g keräkaalia
500 g punajuuria
3 porkkanaa
1 sipuli
2 rkl rypsiöljyä
1½ l kasvislientä
1 tl kuivattua rosmariinia
1 tl kuivattua timjamia
2 rkl tummaa balsamiviinietikkaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
2 dl maustekurkkuja silputtuna
Tarjoiluun
1 prk (200g) smetanaa
tuoretta timjamia
Kuori kasvikset. Suikaloi ne karkeaksi raasteeksi monitoimikoneen raastinterällä. Kuullota kasvikset öljyssä tilavassa kattilassa. Lisää kasviliemi, yrttimausteet, balsamiviinietikka ja hunaja. Keitä keskilämmöllä ja kannen alla 20-25 min, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää maustekurkut. Tarkista maku. Tarjoa smetanan ja tuoreen timjamin kanssa.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Puolukkalihapullat ja muusi
Olen nyt vakaasti päättänyt laajentaa meidän perheen ruokalistaa ja rohkeasti kokeilen uusia ruokia edes silloin tällöin. Tämä oli aika helppo tehdä. Perheen ruokaraadista peruna-bataattimuusista piti kolme neljästä, lihapullat upposivat aikuisille (lapsille ne puolukat lihapullissa olivat liikaa). Nirsonpuoleinen 7-vee ei myöskään pitänyt muusista, koska bataatti värjäsi sen epäilyttävän väriseksi... (Syvä huokaus). Tämä resepti on uudesta Maku-lehdestä 5/2013. Säästin puolet tuosta muusista seuraavan päivän kalastajan paistokseen, mikä olikin tosi hyvää ja helppo tehdä.
Puolukka-lihapullat ja peruna-bataattimuusi
4 annosta3/4 dl korppujauhoja
1 prk (200g) kermaviiliä
1 muna
400 g naudan jauhelihaa
1 tl suolaa
1 tl kuivattua timjamia
½ tl mustapippuria
1 dl puolukoita
100 g sinihomejuustoa murennettuna
Muusi
1 kg perunaa
1 kg bataattia
2 l vettä
1 kasvisliemikuutio
2 dl ruokakermaa
2 rkl voita
Kuori ja lohko perunat ja bataatit. Keitä kasvikset liemikuutiolla maustetussa vedessä kypsiksi. Yhdistä kulhossa korppujauhot, kermaviili ja muna. Lisää jauheliha ja mausteet. Vaivaa tasaiseksi massaksi. Kääntele sekaan puolukat ja juusto. Pyörittele jauhelihasta kostutetuin käsin pullia. Nosta ne leivinpaperille uuninpellille. Kypsennä 225 asteessa keskitasolla 15 min. Valuta kypsät perunat ja bataatit, säästä keitinliemi. Soseuta ja lisää kerma, rasva ja tarvittaessa keitinlientä.
Kalastajan paistos
4 annosta, munaton, gluteeniton1 pieni (n. 150g) purjosipuli
1 rkl rypsiöljyä
500 g ruodotonta lohifileetä
½ tl suolaa
2 rkl soijakastiketta
2 rkl sitruunamehua
1½ dl tilliä silputtuna
1 rkl rouhittua roseepippuria
1/4 tl mustapippuria
Lisäksi:
1 l valmista peruna-bataattimuusia
Halkaise ja huuhtele purjo juoksevan veden alla. Suikaloi purjo ja kuullota se pehmeäksi öljyssä. Poista lohifileestä nahka (tai pyydä kalatiskillä lohipala nahattomana). Suikaloi lohi ja mausta se suolalla. Siirrä lohi- ja purjosuikaleet voideltuun uunivuokaan. Lisää soija, sitruunamehu, tilli sekä rosee- ja mustapippuri. Levitä päälle peruna-bataattimuusi. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 min, kunnes pinta saa kauniin värin. Tarjoa vihersalaatin kanssa.
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Ideoita 4-vuotiaan kotitöiksi
Kirjoittelin aikaisemmin tuota idealistaa kotitöiksi meidän 7-vuotiaalle. Meidän keskimmäinen on 4-vuotias, joten tehdään myös hänelle omaa listaa tähän. 4-vuotiashan ei välttämättä kovin itsenäiseen työskentelyyn kykene, mutta se mitä taidoissa hävitään, niin innokkuudessa voitetaan. Tärkeää on jälleen kerran selkeä ohjeistus ja sopivan pienet tehtävät. Ihan "oikeiden töiden" tekeminen aikuisen kanssa yhdessä on suurinta huvia monen pienen lapsen mielestä. Monet näistä tehtävistä ovat tietysti niitä samoja, mitä 7-vuotias voi tehdä. Meillä kun sattuu olemaan 4- ja 7-vuotiaat sisarukset, niin mikäs sen hauskempaa kuin pistää heidät tekemään töitä yhdessä.
- Lehden hakeminen postilaatikosta. Tämä on meidän keskimmäisen oma spesiaalihomma, minkä tekee mielellään ja usein monta kertaa päivässä. Tuulisella säällä voi ehkä vähän katsoa perään, etteii postit lentele pitkin pihoja, mutta muuten hoitaa homman oikein hyvin.
- Pikkusisaruksen hoitaminen. Jos perheessä on pienempiä lapsia, niin 4-vuotias on oikein pätevä pitämään vauvalle seuraa ja laittamaan vauvalle tutin suuhun kun äidillä on jokin homma kesken.
- Käpyjen kerääminen. Meidän pihalle lentää käpyjä ihan riesaksi asti. 4-vuotias on hyvin näppärä keräämään niitä sankoon. Palkintona saa tehdä käpysoppaa.
- Oman huoneen siivoaminen. Näytä lapselle miltä siisti huone näyttää. Jos huone on todella sotkuinen, niin suosittelen että vanhempi siivoaa huoneen yhdessä lapsen kanssa. Anna lapselle tietty projekti mitä hän hoitaa (kerää lelut lattialta tuohon laatikkoon, laita kirjat tuohon hyllylle yms.). Selkeät ohjeet ovat parempia kuin ylimalkainen siivoa huoneesi käsky.
- Oman vuoteen sijaaminen. Onnistuu 4-vuotiaalta oikein hyvin. Lopputuloksen kanssa ei kannata olla turhan kriittinen.
- Imurointi. Imuri on aivan mahtavan mielenkiintoinen värkki myös meidän 4-vuotiaan mielestä. Erilaisten suuttimien käyttö esim. sohvan imuroimiseen saa meillä aina suuren innostuksen aikaan lapsissa. Käytä hyväksi tätä innokkuutta. Anna kuitenkin selkeitä ohjeita tyyliin: imuroi tämä huone, imuroi roskat pöydän alta, imuroi eteisen matto yms. Pieni rikkaimuri on myös kuin tehty 4-vuotiaan käyttöön. Lapset imuroivat sillä usein roskat keittiön pöydän alta.
- Kukkien kastelu. Lapset rakastavat tätä hommaa. Ehkä kannattaa vähän valvoa, etteivät kasvit ihan huku veteen, mutta varsinkin ulkokukkien kastelun voi varsin huoletta jättää lasten kontolle. Hanki heille sopivia välineitä esim. pieniä kastelukannuja ja sumutinpulloja.
- Lehtien haravointi ja lumityöt. Meillä on syksyllä oikein innokkaita lehtien haravoijia ja talvisin mikään ei ole hauskempaa kuin lumitöiden tekeminen. Asiaa auttavat lapsille sopivat haravat, kottikärryt, lumikolat ja lumilapiot.
- Pyykkäyshommat. Meillä 4-vuotias tykkää antaa märkiä vaatteita korista ja ravistella ne suoraksi ja antaa sitten äidille ripustettavaksi. Sukat osaa ripustaa myös itse varsin hyvin.
- Pölyjen pyyhkiminen. Ohjeista mikä kohta pitää pyyhkiä ja homma hoituu oikein näppärästi.
- Wc:n peseminen. Anna lapselle käteen valmiiksi kostea liina, jossa on pesuainetta ja hän kyllä pystyy pystyy pyyhkimään käsienpesualtaan, hanat, valokatkaisimet, ovenkahvat ja wc-pöntön hyvin. Peilin pesu onnistuu myös suihkupullolla ja talouspaperilla.
- Ovenkahvojen ja valokatkaisimien pyyhkiminen. Lapselle valmis liina käteen ja ohjeistuksena pyyhkiä kaikki talon ovenkahvat. Tämä voi olla aika hauskaakin.
- Pöydän kattaminen ja tyhjentäminen. Lapset tykkäävät yleensä kattaa pöydän nätisti ja kannattaa opettaa myös viemään astiat ainakin tiskialtaaseen ruokailun jälkeen.
- Astioiden tyhjentäminen pesukoneesta. Kannattaa ehkä aloittaa muovisista kipoista ja esimerkiksi lusikoiden yms. laittaminen paikoilleen onnistuu näppärästi.
- Yksinkertaisten ruokien valmistaminen. 4-vuotias osaa jo voidella leivän suurin piirtein tai ainakin sinne päin, pilkkoa esim. banaania tavallisella veitsellä ja ainesten sekoittaminen kulhossa onnistuu ihan varmasti.
tiistai 8. lokakuuta 2013
Ideoita 7-vuotiaan kotitöiksi
Tajusin tässä kerran, että meidän 7-vuotias esikoisemme ei tee juuri mitään kotitöitä. Ainoa mitä tekee oikeastaan joka päivä, on lelujen kerääminen lattialta. Kaikki muu tekeminen on hyvin satunnaista ja äidin ohjeista riippuvaista. Esimerkiksi imuroimiseen ja lattioiden moppaamiseen olisi kuitenkin hyvin innokas, mutta itse aina hengitän niskaan ja loppujen lopuksi sanon että kiitos vain ja äiti hoitaa tämän loppuun. Pitäisi vain antaa toisen tehdä! Mun mielestä kuitenkin on tärkeää opettaa lapsille pienestä pitäen töiden tekemistä ja kuinka ne kotihommat oikein hoidetaan. Josko niistä ei ihan uusavuttomia sitten aikuisina tulisi.
Nyt pitää ryhdistäytyä tämän asian suhteen ja oon seuraavassa kehitellyt tehtävälistaa, mikä koitetaan ottaa käytäntöön. Netistähän löytyy vaikka kuinka paljon valmiita tehtävälistoja lapsille (esim. englanniksi laittaa hakusanaksi: chore ideas for x-year olds).
Ensinnäkin on tärkeää, että lasten täytyy tietää mitä heiltä odotetaan. Näytä kuinka jokin homma hoidetaan hyvin, työskentele lasten rinnalla ja auta tarvittaessa ja kun homma alkaa sujua niin kuin pitää, niin sitten vasta edellytä itsenäistä työskentelyä. Työn lopputulos ei kuitenkaan ole niin tärkeää, kuin se asenne millä se tehdään. Kyllä se riittää kun lapsi yrittää parhaansa. Muista kehua hyvin tehdystä työstä paljon enemmän kuin motkottaa jostakin tekemättömästä hommasta.
Ideoita 7-vuotiaan kotitöiksi:
- Oman huoneen siivoaminen. Näytä lapselle miltä siisti huone näyttää. Jos huone on todella sotkuinen (kuten meillä yleensä leikkihuoneessa on räjähtänyt lelupommi), niin suosittelen että vanhempi siivoaa huoneen yhdessä lapsen kanssa. Anna lapselle tietty projekti mitä hän hoitaa (kerää lelut lattialta tuohon laatikkoon, laita kirjat tuohon hyllylle yms.). Selkeät ohjeet ovat parempia kuin ylimalkainen siivoa huoneesi käsky.
- Oman vuoteen sijaaminen. 7-vuotiailta tämä onnistuu jo aika helposti. Turha kuitenkaan odottaa, että automaattisesti ilman vanhempien muistutusta.
- Imurointi. Imuri on aivan mahtavan mielenkiintoinen värkki 7-vuotiaan mielestä. Erilaisten suuttimien käyttö esim. sohvan imuroimiseen saa meillä aina suuren innostuksen aikaan lapsissa. Käytä hyväksi tätä innokkuutta. Anna kuitenkin selkeitä ohjeita tyyliin: imuroi tämä huone, imuroi roskat pöydän alta, imuroi eteisen matto yms.
- Kukkien kastelu. Lapset rakastavat tätä hommaa. Ehkä kannattaa vähän valvoa, etteivät kasvit ihan huku veteen, mutta varsinkin ulkokukkien kastelun voi varsin huoletta jättää lasten kontolle. Hanki heille sopivia välineitä esim. pieniä kastelukannuja ja sumutinpulloja.
- Lehtien haravointi ja lumityöt. Meillä on syksyllä oikein innokkaita lehtien haravoijia ja talvisin mikään ei ole hauskempaa kuin lumitöiden tekeminen. Asiaa auttavat lapsille sopivat haravat, kottikärryt, lumikolat ja lumilapiot.
- Pyykkäyshommat. 7-vuotias osaa varsin hyvin laittaa likaiset pyykit koneeseen, jos vanhempi on hoitanut esilajittelun aikaisemmin. 7-vuotias osaa myös laittaa pyykkiä kuivumaan, kannattaa aloittaa sukista ja pienemmistä lastenvaatteista. Lisäksi meillä 7-vuotias osaa jo varsin hyvin taitella omat vaatteensa siististi ja laittaa ne kaappiin paikoilleen. Anna lapsen siis tehdä nämä hommat. Minä koitan panostaa varsinkin tuohon omien vaatteiden taitteluun ja kaappiin pistämiseen.
- Lemmikkieläinten hoitaminen. Meillä ei niitä ole, mutta jos olisi, niin eläinten ruokkiminen esimerkiksi olisi oikein sopivaa puuhaa.
- Roskien vieminen. Lapsi osaa viedä roskat heti kun yltää avaamaan roskapöntön kannen pihalla. 7-vuotias osaa myös sisällä ottaa roskapussin ja solmia pussin suun kiinni.
- Pölyjen pyyhkiminen. Ohjeista mikä kohta pitää pyyhkiä ja homma hoituu varsin näppärästi.
- Wc:n peseminen. Anna lapselle käteen valmiiksi kostea liina, jossa on pesuainetta ja hän kyllä pystyy pystyy pyyhkimään käsienpesualtaan, hanat, valokatkaisimet, ovenkahvat ja wc-pöntön varsin hyvin. Peilin pesu onnistuu myös suihkupullolla ja talouspaperilla.
- Ovenkahvojen ja valokatkaisimien pyyhkiminen. Lapselle valmis liina käteen ja ohjeistuksena pyyhkiä kaikki talon ovenkahvat. Tämä voi olla aika hauskaakin.
- Pöydän kattaminen ja tyhjentäminen. Lapset tykkäävät yleensä kattaa pöydän nätisti ja kannattaa opettaa myös viemään astiat ainakin tiskialtaaseen ruokailun jälkeen.
- Astioiden tyhjentäminen pesukoneesta. Kannattaa ehkä aloittaa muovisista kipoista ja esimerkiksi lusikoiden yms. laittaminen paikoilleen onnistuu varsin näppärästi.
- Yksinkertaisten ruokien valmistaminen. 7-vuotias osaa jo voidella leipänsä, kaataa maitoa, pilkkoa tavallisella veitsellä ruokia ja sekoitella aineksia. Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon, niin hän parhaiten oppii sitä myös syömään ja arvostamaan.
- Lattioiden moppaaminen. Onnistuu oikein hyvin. Aikuisen kannattaa hoitaa vesipuoli, mutta valmis moppi lapsen käteen ja menoksi vain!
- Organisointi. Tavaroiden ja varsinkin omien lelujen järjestäminen alkaa sujua jo aika hyvin meidän 7-vuotiaalta. Selkeä ohjeistus tässäkin on avuksi. Esim. laita legot tuohon laatikkoon, kynät tuonne kippoon, pikkuautot tuonne sankoon.
Tästä tulikin jo ihan kiva lista. Ajattelin tulostaa tuon ja mennää listaa läpi lapsen kanssa. Jos edes kerran päivässä olisi joku hetki kun selkeästi tehdään kotitöitä, niin sillä päästäisiin jo pitkälle!
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Toimintasuunnitelma oksennustaudin varalle
Varoitus, seuraava teksti ei heikkohermoisille!
Meidän perhe on osansa saanut oksennustautien ihanuudesta ja oon pakon edestä kehitellyt jonkinnäköistä systeemiä hommasta selviämiseen. Mitään lääketieteellistä neuvoa on seuraavasta turha etsiä, kannattaa kysyä lääkäriltä tai apteekista.
- Jo ennen kuin katastrofi iskee, voi ennakoida muutaman asian suhteen. Pahin vaihtoehto on, että jokainen perheenjäsen oksentaa yhtäaikaa. Jos jokaiselle löytyy oma wc-pönttö, niin hyvä homma, mutta jos ei niin hanki tarvittava määrä sankoja täydentämään varustusta. Sijoita näitä sankoja strategisiin paikkoihin, joissa varsinkin lapset usein yhtäkkiä oksentavat. Meillä suosittuja paikkoja ovat keittiö ja lasten makuuhuone. Jos teillä on talossa kaksi kerrosta kuten meillä, niin yläkerran vessaan kannattaa ehdottomasti sijoittaa ainakin yksi sanko yöllä tapahtuvien oksennusten varalle. Ja jos perheestä löytyy pikkutyttöjä, joilla on pitkät hiukset (kuten meillä) niin sinne yläkerran vessaan kannattaa laittaa myös muutama hiuspampula, joilla saa äkkiä oksentavalta pikkutytöltä hiukset kiinni. Kipeäksi tullutta taaperoa ei todellakaan huvita raahata keskellä yötä suihkuun pesemään oksennusta hiuksista pois.
- Kun oksennustauti sitten iskee perheeseen, tarvitaan riuskoja otteita vahinkojen minimoimiseksi. Tärkeintä on tietysti ensin hoitaa sairastunut henkilö mahdollisimman hyvin. Meillä melkein poikkeuksetta lapset ovat sairastuneet ensimmäiseksi. Yleensä he ovat ensin valittaneet vähän vatsakipua ja sitten onkin jo laatta lentänyt seuraavaksi. Jos mitenkään mahdollista, kannattaa oksennus koittaa pyydystää johonkin, minkä voi helposti putsata myöhemmin. Sanko on paras, roskikset ja keittiössä erilaiset muoviset kipot ovat hyviä myöskin. Koita kuljettaa oksentava lapsi kylppärin suuntaan, jossa roiskeiden siivoaminen on helpompaa.
- Kun lapsi oksentaa, laita kätesi lapsen otsalle tueksi, niin hän saa paremmin oksennettua. Tässä vaiheessa on enää turha mitään pidätellä, vaan parasta on oksentaa kaikki pihalle mahdollisimman tehokkaasti.
- Kun oksentaminen loppuu, peskää naama ja kädet, koita juottaa vähän vettä ja vie potilas lepäämään.
- Ota lapsen sängystä patja ja laita se lattialle. Laita iso pyyhe poikittain tyynyn ja patjan yläosan päälle. Laita matala sanko lapsen viereen. Paras paikka lapsen patjalle varsinkin yöllä on vanhempien sängyn vieressä lattialla. Tällöin vanhempi voi levätä omassa sängyssään ja samalla pyydystää oksennuksia sankoon. Koita tarjota vettä tai muuta nestettä jos lapsi vaan suostuu juomaan.
- Jos mahdollista, eristäkää potilas muusta perheestä, vaihtakaa usein pyyhkeitä, peskää vessaa ahkerasti ja käyttäkää paljon käsidesiä.
- Kun perheestä yksi lapsi oksentaa, järkevintä mitä äiti voi tehdä on laittaa myös muiden lasten patjat lattialle yöksi, laittaa pyyhe patjan ja tyynyn päälle suojaksi ja sanko jokaisen lapsen viereen. Pieniltä tytöiltä kannattaa myös hiukset laittaa mahdollisimman tiukasti kiinni yön ajaksi. Tässä vaiheessa ei kannata tehdä mitään siskonpetiä ettei pikku kullannuppusi oksenna sisaruksensa naamalle keskellä yötä. Myöskin lelut kannattaa korjata oksennuskantaman ulkopuolelle. Viisasta on varata sankoa myös vanhempien sängyn viereen.
- Jos ja kun perheen vanhemmat myös sairastuvat on kaikki apu tarpeen. Yleensä tässä vaiheessa isovanhemmat ovat tarpeeksi rohkeita tulemaan apuun hädän hetkellä. Jos kertakaikkiaan mitään apua ei ole saatavilla, koita pitää lapset lähelläsi, pyöritä surutta telkkarista lastenelokuvia, tarjoa lapsille ruuaksi mitä vain kaapista löytyy ja lääkitse ja hoida itseäsi mahdollisimman hyvin että olisit pian taas elävien kirjoissa.
- Viimeistään kun tauti on selätetty, kannattaa siivota kylppärit ja wc:t mahdollisimman perusteellisesti. Vessanpönttöön kun kerran oksentaa niin roiskeet lentää ihan joka puolelle.
Lopuksi muutama huomionarvoinen asia. Lapset eivät läheskään aina oksenna vain oksennustaudin takia. Meillä on todella usein käynyt niin, että kun lapsi on ollut kovassa flunssassa, niin hän on oksentanut kaikki limat pihalle. Melkein aina tämä on tapahtunut ruokapöydässä kun lapsi on syönyt ja jokin ruoanmurunen on ruvennut kutittamaan kurkkua. Tämä on yleensä tapahtunut vain kerran ja lapsella on heti ollut parempi olo.
Oksentaminen ei myöskään aina tapahdu pelkästään kotona. Meillä esikoinen aloitti kerran oksentamisen kaupan vihannesosastolla perjantaina iltapäivällä ruuhka-aikaan. Kun vihdoin selvittiin kotiin, oli hän oksentanut jo yli kymmenen kertaa. Jos lapsi oksentaa kaupassa, nappaa jostakin esim muovipussi, johon pyydystää oksennukset. Kaupasta löytyy usein jogurttihyllyltä ja vihannesosastolta niitä pieniä muovipussia, jotka käyvät hyvin hätätapaksessa. Autoon kannattaa varata ainakin yksi muovipussi ja talouspaperirulla, niillä selviää jo pitkälle!
perjantai 4. lokakuuta 2013
Näin saat kestovaippailun onnistumaan
Meillä on tällä hetkellä kolmas kestovaipatettava talossa, joten uskoisin olevani jonkin sortin konkari tässä asiassa. Seuraavassa kuvausta siitä, kuinka meillä systeemi toimii:
- Hanki tarpeeksi vaippoja, vähintään kahden päivän tarpeisiin jos tarkoituksena on kestoilla täysipainoisesti. Meillä on vastasyntyneellä ollut Ruskovillan harsot + villahousut varsin toimiva yhdistelmä. Lapsen kasvaessa on siirrytty taskuvaippoihin, jotka ovat hyvin käteviä.
- Taittele harsot ja täytä taskuvaipat valmiiksi ainakin päivän tarpeita varten ja säilytä niitä hoitopöydän läheisyydessä.
- Minä nakkaan käytetyt pissavaipat isoon muovisaaviin kodinhoitohuoneessa ja kakkavaipat pienemään sankoon, johon saa tarvittaessa kannen päälle hajuhaittoja ehkäisemään.
- Laita vaipat pesukoneeseen, katso että tarrat ovat kiinni ja taskuvaipoista sisukset ulkona.
- Huuhtele kakkavaipat käsisuihkulla vessanpönttöön kylmällä vedellä ja laita pesukoneeseen. Tässä kohtaan kätevä apu sen märän kakkavaipan kuljettamiseen on se sangon muovikansi.
- Käytä sopivaa pesuainetta (meillä esim LV-Color) ja etikkaa voi myös lorauttaa huuhteluainelokeroon, mutta tämä ei pakollista.
- Pese vaipat 60 asteessa. Katso, että huuhtelukertoja on vähintään kolme, ainakin uusimmilla pesukoneilla, jotka käyttävät vettä niukasti.
- Pistä vaipat narulle kuivumaan
- Taittele kuivat vaipat ja aloita homma alusta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)