Totuus kuitenkin meidän perheessä on, että alle vuoden ikäisiä lapsia ei ole viety ainoaankaan harrastukseen. Ei edes perhekerhoon tai lyhyeen lauluhetkeenkään. En ole todellakaan jaksanut ruveta säätämään minkään vauvaharrastuksen kanssa, enkä myöskään ole kokenut tälle mitään tarvetta. Meillä vauvat viettävät ekan vuotensa 90% kotona. Päivittäin käydään kyllä pihalla (yleensä päikkäreillä), mutta muuten syödään, nukutaan ja ihmetellään elämää olohuoneen lattialla. Siinä se. Tämän kummempaa aktiviteettia emme ole kehitelleet ja silti heistä on kasvanut ihan normaaleja ja sosiaalisia lapsukaisia.
Sosiaalista elämää kolmen lapsen perheessä riittää ihan tarpeeksi. Meillä on tietysti vielä onnellinen tilanne siinä, että suurin osa sukulaisista ja ystävistä asuu samassa kaupungissa tai ainakin lyhyen ajomatkan päässä. Me siis vierailemme ja meillä vieraillaan suht ahkerasti. Siinä se vauva kulkee mukana ihan tavallisessa elämänmenossa.
Yli vuoden ikäisten harrastuksia on sanellut se, ovatko he kotona vai päivähoidossa. Pääsääntöisesti alle kouluikäiset päivähoidossa olevat lapset eivät harrasta yhtään mitään. Kuitenkin nyt juuri on esimerkiksi semmoinen tilanne, että keskimmäinen 4-vee on päivät kotona äidin ja vauvan kanssa ja hänen kohdalllaan olemme kyllä harrastaneet kaikkea mahdollista hyvin aktiivisesti tämän talven aikana. On ihan eri asia viettää päivä kotona ja sitten illalla käydä vähän satujumpassa, kuin että olisi päivän hoidossa ja kiiruulla käytäisiin kotona syömässä ja sitten taas lähdettäisiin johonkin jumppaan ja siinä se päivä sitten olisikin. Kivojahan ne harrastukset on, mutta meillä mennään sen mukaan mikä on järkevää kussakin elämäntilanteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti